– hengitä hyvää

-- (otayhteytta.png)  OTA YHTEYTTÄ

Puhelin 09 477 8940 tai
terveysilma (at) terveysilma.fi

Huono ilmanvaihto aiheuttaa ongelmia

Tarvitsemme jatkuvasti toimivaa ilmanvaihtoa - myös silloin, kun kyseessä on luonnollinen ilmanvaihto

Asumme tiiviimmissä ja vähemmän energiaa kuluttavissa tiloissa kuin koskaan aikaisemmin. Koskaan aikaisemmin emme ole myöskään viettäneet aikaamme niin huonossa sisäilmassa kuin nyt. Niinpä yhä useammin sairastummekin huonosta sisäilmasta aiheutuviin tauteihin. Oireet eivät välttämättä ilmaannu heti muuton jälkeen, vaan sairastuminen voi tapahtua vasta myöhemmin ja huono sisäilma saattaa vaivata vain osaa perheenjäsenistä. Valitettavan usein huonosta sisäilmasta kärsivä on lapsi ja vaivat elinikäisiä.

Vietämme noin 90 % ajastamme hengittäen sisäilmaa - hyvä ilmanvaihto kannattaa laittaa tärkeysjärjestyksessä etusijalle!

Huonosti toimiva ilmanvaihto voi aiheuttaa vaikeita terveydellisiä ongelmia, jopa elinikäisiä vaivoja. Allergiaa ja erilaisia sydän- ja hengityselinsairauksia huono sisäilma pahentaa entisestään. Puutteellinen ilmanvaihto vaikuttaa myös rakennuksiin, aikaistaen vuosihuoltojen ja -korjauksien tarvetta ja siten lisäten asumiskustannuksia.

Korvausilmaa vääristä paikoista

Kun ilmaa ei saada hallitusti korvausilmaventtiilien kautta, se kulkeutuu asuntoon omia teitään: lattian ja ikkunoiden ja ovien raoista, postiluukusta tai jopa viemäristä. Tästä aiheutuu monenlaisia haittoja, joita ei edes välttämättä osata yhdistää huonosti toimivaan ilmanvaihtoon.

Omakoti- ja rivitalojen lattia saattaa tuntua kylmältä ja vetoiselta erityisesti talviaikaan korvausilman tullessa venttiilien sijaan alapohjan kautta rakennevuotoina.

Huoneiston ilma tuntuu erityisen tunkkaiselta, jopa haisee viemäriltä, kun korvausilma tulee kylpyhuoneen lattiakaivon kautta. Näin voi käydä erityisesti tiiviissä kerrostaloasunnossa, jossa kiinni oleva tuulikaapin ovi estää korvausilman tulon ulko-oven postiluukusta.

Jos ilmaa ei saada sisään, ei ilmanpoistokaan toimi

Jos korvausilman tulo ei ole riittävää, ei poistoilmanvaihtokaan vedä kunnolla. Varsinkin kylpyhuoneen käytön yhteydessä voi sisätilojen hetkellinen kosteusprosentti nousta liian korkeaksi, kun kylpyhuoneen kosteus ei poistukaan poistoventtiilin kautta vaan virtaa muualle sisätiloihin avoimen oven kautta. Sisätiloissa käytettyjä materiaaleja ei välttämättä ole suunniteltu sietämään korkeita kosteusarvoja. Seurauksena saattaa sisätilojen seinäpintojen materiaaleista irrota erilaisia terveydelle haitallisia yhdisteitä.

                                                                                -- (Sienikuva.jpg)

 

Mitä ilmankosteus on?

Ilmankosteus on se vesimäärä, joka on sitoutunut ympärillämme olevaan ilmaan. Suhteellinen ilmankosteus on ilmassa oleva vesimäärä jaettuna enimmäisvesimäärällä, joka ilmaan voi kyseisessä olosuhteessa sitoutua. Kylmä ilma pystyy sitomaan vain vähän vettä, mutta lämpimään ilmaan sitä voi sitoutua hyvinkin runsaasti. Siksi talvella ulkoilman suhteellinen kosteus on korkea, vaikka sen sisältämä vesimäärä on vähäinen. Sisätiloihin tullessaan ilma lämpenee ja sen suhteellinen kosteus pienenee.

Talvella sisätiloissa kärsitäänkin usein liian kuivasta ilmasta. Sisätiloissa liian runsaan ilmankosteuden voi havaita esimerkiksi ikkunoiden sisäpinnoille tai kylpyhuoneen peiliin kertyvästä vesihöyrystä. Sama vesimäärä imeytyy helposti huokoisiin pintoihin, joista se kuivuessaan saattaa irrottaa erilaisia kemiallisia aineita. Tämä näkyy esimerkiksi maalin irtoamisena tai tapetin repeämisenä. Jos vesi ei pääse kuivumaan pinnasta, se muodostaa suotuisan kasvualustan erilaisille mikrobeille, kuten homeille. Toimiva ilmanvaihto poistaa ongelman, kuljettaen sisällä syntyvän kosteuden ulos.

                                                                                                                                                                         -- (marka_ikkuna.jpg)

Kylpyhuoneen ilmanvaihto

Kylpyhuoneen ilmanvaihtoa halutaan joskus tehostaa käyttämällä sisätiloihin asennettavaa poistoilmapuhallinta. Suunniteltaessa poistoilmapuhaltimen hankintaa, kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti muutamaan seikkaan: ensinnäkään puhallin ei välttämättä jaksa puhaltaa pystysuoraan ulos kolmen metrin matkaa. Keski-Euroopassa, jossa kyseiset puhaltimet ovat hyvin yleisiä, laitetta varten porataankin erillinen kanava vaakasuoraan seinän läpi ulkoseinään eikä yritetäkään puhaltaa ilmaa ulos pitkää matkaa katon kautta.

Ennen kaikkea on huomioitava, että puhaltimen ollessa poissa käytöstä, sen lavat estävät vapaan ilman poistumisen. Poistoilmapuhallin onkin syytä pitää käynnissä koko ajan. Laite käyttää hyvin vähän sähköä, joten jatkuvastakaan käytöstä ei synny suurta kulua.

Ilman poistumista tehostamaan kannattaa käyttää katolle asennettavaa poistoilmapuhallinta (esim. VILPE-mallisto / SK-tuote Oy).

Ekologinen ja toimiva vaihtoehto ilmanpoiston tehostamiseen on hormi-imuri. Katso lisää tästä.

Ilmalämpöpumppukin vaatii korvausilmaa

Jos asuntoon on asennettu ilmalämpöpumppu, tulee huomioida myös sen vaatima korvausilma. Ilman toimivaa ilmanvaihtoa ilmalämpöpumppu vain kierrättää samaa ilmaa huoneessa. Korvausilmaventtiileiden avulla ilmalämpöpumppu toimii entistä paremmin.