– hengitä hyvää

-- (otayhteytta.png)  OTA YHTEYTTÄ

Puhelin 09 477 8940 tai
terveysilma (at) terveysilma.fi

Kuinka sijoitan korvausilmaventtiilit?

 

Lukemalla tämän osion, tiedät miten ilma liikkuu asunnossasi. Osaat myös sijoittaa korvausilmaventtiilit oikeisiin paikkoihin. Vasemmalla olevasta valikosta löydät paljon lisää hyödyllistä tietoa.

Korvausilmaventtiilit on sijoitettava oleskelutiloihin kuten makuuhuoneisiin ja olohuoneeseen sekä saunaan. Poistoilmaventtiilien paikka on wc:ssä, keittiössä, vaatehuoneessa ja suihkutilassa. Näihin tiloihin ei saa asentaa korvausilmaventtiiliä, koska se vähentää oleskelutiloihin tulevaa ulkoilmaa. Jokaisessa huoneessa tulee siis olla joko poistoilma- tai korvausilmaventtiili.

Korvausilmaventtiilien määrässä ei kannata pihistellä. Sopiva nyrkkisääntö on yksi venttiili 20 lattianeliömetriä kohden. 80 m2:n asunnossa tarvitaan siis neljä korvausilmaventtiiliä. Oikea venttiilien määrä tasoittaa ilmavirtaa. Korvausilmaventtiili kannattaa sijoittaa mahdollisimman korkealle, jolloin kylmä tuloilma lämpenee ennen laskeutumistaan oleskelualueelle. Katso alla olevaa kaaviokuvaa!

Toimivan ilmanvaihdon tarkoituksena on tuoda asuntoon puhtaaksi suodatettua raitista korvausilmaa. Sisällä syntyvät epäpuhtaudet ja kosteus kulkeutuvat ulos poistoilmakanavista.

 -- pohjapiirros (Pohjapiirros_korj_nettiin.jpg)

Korvausilmaa johdetaan jokaiseen makuuhuoneeseen ja olohuoneeseen (keltainen nuoli)

Ilmaa poistuu keittiöstä, WC:stä ja kylpyhuoneesta (musta nuoli)

Nyrkkisääntö: Yksi korvausilmaventtiili/ 20m²

 

 

Miksi ilmanvaihto ei toimi?

                                                  -- (Pullotalo.jpg)

Yleisin ilmanvaihtoon liittyvä ongelma ovat huonot tai kokonaan puuttuvat korvausilmaventtiilit. Huono venttiili päästää sisään ulkoilman likaa ja aiheuttaa erityisesti kylmällä ilmalla veto-ongelmia. Vilkkaalla paikalla liikenteen meteli saattaa kantautua sisään ilmanvaihtoventtiilien kautta. Voikin tuntua paremmalta pitää venttiilit suljettuna, jolloin ilmanvaihtoa ei ole.

1970-luvun alun energiakriisin jälkeen tehtiin suuria rakennusteknisiä virheitä. Uudet talot rakennettiin entistä tiiviimmiksi, mutta samalla jätettiin energiakustannusten säästämiseksi korvausilmaventtiilit asentamatta. Sittemmin näistä taloista on alettu käyttää nimitystä "pullotalo", koska niissä ei sisäilma juurikaan vaihdu.

Oli myös tyypillistä, että vanhoissa taloissa asuvia kehotettiin tiivistämään kaikki raot ja sulkemaan olemassaolevat korvausilmaventtiilit energian säästämiseksi. Puhdas ilma - myös sisäilma - on kuitenkin välttämätöntä ihmiselle. Kävikin niin, että vaikka energiakustannuksissa säästettiin, huonon sisäilman aiheuttamat kulut ihmisille (kuten sairastumiset, työpoissaolot ja työtehon lasku) sekä rakennusten korjauskustannukset (kuten maali- ja tapettivauriot ja kylpyhuoneiden kosteusvauriot) kasvoivat huomattavasti.

Vasta 1990-luvulla viranomaiset myönsivät ilmanvaihdon toimivuuden 1970 - 80 -luvun taloissa olevan erittäin huono juuri korvausilmaventtiilien puuttumisen vuoksi. Tämä on vahvistettu myös useissa tutkimuksissa. Esimerkiksi professori Olli Seppänen on tutkimuksissaan todennut, että yhä edelleen kansallisella tasolla rahaa kuluu vuodessa enemmän huonon sisäilman aiheuttamien ongelmien korjaamiseen, kuin lämmityskulujen kattamiseen koko maassa.

Asunnon saneeraus

Asuintiloja saneerattaessa usein unohdetaan ilmastoinnin merkitys. Kun saneeraus on suoritettu, ihmetellään sisäilman tunkkaisuutta. Huomataan, että tiloista on tullut tiiviimpiä kuin ne olivat ennen. Siksi olisikin jo saneerausta suunniteltaessa otettava yhdeksi tarkastelukohteeksi toimiva ilmanvaihto.

Ikkunoiden ja ulko-ovien tiivistäminen

Ikkunoiden ja ulko-ovien tiivisteiden tarkistaminen kannattaa suorittaa vuosittain. Tiiviit ikkunat ja ovet säästävät energiaa, mutta myös parantavat viihtyvyyttä sisätiloissa, kun vedon tunne vähenee. Tiivistäminen auttaa korvausilmaa tulemaan hallitusti venttiilien kautta. Asunnossa, jossa ilmanvaihto ei toimi rakenteiden tiivistäminen kuitenkin saattaa lisätä sisäilmaongelmia.

Kun korvausilma on aiemmin tullut vuotona rakenteiden kautta, se tiivistämisen jälkeen alkaakin kulkeutua sisätiloihin muualta: esimerkiksi kylpyhuoneen lattiakaivosta. Sisäilma alkaa tuntua tunkkaiselta tai asunnossa saattaa tuntua viemärinhajua. Tähän auttaa korvausilmaventtiileiden asentaminen.

Muista siivotessa ilmanpuhdistin

Siivoamisen yhteydessä sisätiloissa pinnoilla ollut pöly leviää ilmaan. Pölyinen ilma häiritsee jokaista, mutta on ongelma erityisesti pölyallergiasta kärsiville. Siivotessa pölyt kannattaakin pyyhkiä vasta hetki imuroinnin jälkeen, jotta pöly ehtii laskeutua ennen pintojen pyyhkimistä.

Myös sisäilmapuhdistin kannattaa pitää päällä voimakkaalla teholla. Ammattimaiset kotisiivoojat tuovat tarvittaessa mukanaan ilmanpuhdistimen, jonka ansiosta sisäilma siivoamisen jälkeen tuntuu entistä raikkaammalta. Hyvä ilmanpuhdistin poistaa paitsi leijuvan pölyn, myös siivoamisen yhteydessä käytettävien kemikaalien hajua.

 

Tiedätkö miten ilmanvaihto toimii kodissasi?

Etkö ole varma, kuinka ilmanvaihto toimii huoneistossasi? Tarkastaminen kannattaa aloittaa makuuhuoneesta. Selvitä aluksi, mistä huoneeseen tulee ulkoilmaa. Mahdollisuuksia on monia: katossa tai sisäseinässä olevan venttiilin kautta (koneellinen ilmanvaihto), ulkoseinässä olevan korvausilmaventtiilin kautta, puisessa tuuletusluukussa olevasta venttiilistä tai ikkunan karmin yläreunassa olevasta pitkänomaisesta karmiventtiilistä (painovoimainen ilmanvaihto).

Jos mikään näistä vaihtoehdoista ei toteudu, korvausilmaventtiileitä ei ole. Tällöin ilma tulee sisälle erilaisista vuotoaukoista: lattianraoista, vapaiden pistorasioiden putkitusten kautta tai vaikkapa ulko-oven postiluukusta. Ikkunat kehyksineen ja ulko-ovet karmeineen toimivat usein huoneeseen tulevan korvausilman vuotopaikkoina. On myös tapauksia, joissa korvausilma on virrannut sisään kylpyhuoneen lattiakaivosta. Hyvin yleistä on, että korvausilma kulkee väärinpäin poistoilmakanavia pitkin, jolloin naapurin ruoan ja tupakan kärytkin kulkeutuvat huoneistoon.

 

Toimivan ilmanvaihdon ansiosta

  • nukumme paremmat yöunet
  • pysymme virkeinä 
  • työtehomme paranee
  • huonosta sisäilmasta aiheutuvat sairaudet helpottavat

 

Huono ilmanvaihto aiheuttaa ongelmia!

 

Tarvitsemme jatkuvasti toimivaa ilmanvaihtoa - myös silloin, kun kyseessä on luonnollinen ilmanvaihto

Asumme tiiviimmissä ja vähemmän energiaa kuluttavissa tiloissa kuin koskaan aikaisemmin. Koskaan aikaisemmin emme ole myöskään viettäneet aikaamme niin huonossa sisäilmassa kuin nyt. Niinpä yhä useammin sairastummekin huonosta sisäilmasta aiheutuviin tauteihin. Oireet eivät välttämättä ilmaannu heti muuton jälkeen, vaan sairastuminen voi tapahtua vasta myöhemmin ja huono sisäilma saattaa vaivata vain osaa perheenjäsenistä. Valitettavan usein huonosta sisäilmasta kärsivä on lapsi ja vaivat elinikäisiä.

Vietämme noin 90 % ajastamme hengittäen sisäilmaa - hyvä ilmanvaihto kannattaa laittaa tärkeysjärjestyksessä etusijalle!

Huonosti toimiva ilmanvaihto voi aiheuttaa vaikeita terveydellisiä ongelmia, jopa elinikäisiä vaivoja. Allergiaa ja erilaisia sydän- ja hengityselinsairauksia huono sisäilma pahentaa entisestään. Puutteellinen ilmanvaihto vaikuttaa myös rakennuksiin, aikaistaen vuosihuoltojen ja -korjauksien tarvetta ja siten lisäten asumiskustannuksia.

Korvausilmaa vääristä paikoista

Kun ilmaa ei saada hallitusti korvausilmaventtiilien kautta, se kulkeutuu asuntoon omia teitään: lattian ja ikkunoiden ja ovien raoista, postiluukusta tai jopa viemäristä. Tästä aiheutuu monenlaisia haittoja, joita ei edes välttämättä osata yhdistää huonosti toimivaan ilmanvaihtoon.

Omakoti- ja rivitalojen lattia saattaa tuntua kylmältä ja vetoiselta erityisesti talviaikaan korvausilman tullessa venttiilien sijaan alapohjan kautta rakennevuotoina.

Huoneiston ilma tuntuu erityisen tunkkaiselta, jopa haisee viemäriltä, kun korvausilma tulee kylpyhuoneen lattiakaivon kautta. Näin voi käydä erityisesti tiiviissä kerrostaloasunnossa, jossa kiinni oleva tuulikaapin ovi estää korvausilman tulon ulko-oven postiluukusta.

Jos ilmaa ei saada sisään, ei ilmanpoistokaan toimi

Jos korvausilman tulo ei ole riittävää, ei poistoilmanvaihtokaan vedä kunnolla. Varsinkin kylpyhuoneen käytön yhteydessä voi sisätilojen hetkellinen kosteusprosentti nousta liian korkeaksi, kun kylpyhuoneen kosteus ei poistukaan poistoventtiilin kautta vaan virtaa muualle sisätiloihin avoimen oven kautta. Sisätiloissa käytettyjä materiaaleja ei välttämättä ole suunniteltu sietämään korkeita kosteusarvoja. Seurauksena saattaa sisätilojen seinäpintojen materiaaleista irrota erilaisia terveydelle haitallisia yhdisteitä.

                                                                                -- (Sienikuva.jpg)

 

Mitä ilmankosteus on?

Ilmankosteus on se vesimäärä, joka on sitoutunut ympärillämme olevaan ilmaan. Suhteellinen ilmankosteus on ilmassa oleva vesimäärä jaettuna enimmäisvesimäärällä, joka ilmaan voi kyseisessä olosuhteessa sitoutua. Kylmä ilma pystyy sitomaan vain vähän vettä, mutta lämpimään ilmaan sitä voi sitoutua hyvinkin runsaasti. Siksi talvella ulkoilman suhteellinen kosteus on korkea, vaikka sen sisältämä vesimäärä on vähäinen. Sisätiloihin tullessaan ilma lämpenee ja sen suhteellinen kosteus pienenee.

Talvella sisätiloissa kärsitäänkin usein liian kuivasta ilmasta. Sisätiloissa liian runsaan ilmankosteuden voi havaita esimerkiksi ikkunoiden sisäpinnoille tai kylpyhuoneen peiliin kertyvästä vesihöyrystä. Sama vesimäärä imeytyy helposti huokoisiin pintoihin, joista se kuivuessaan saattaa irrottaa erilaisia kemiallisia aineita. Tämä näkyy esimerkiksi maalin irtoamisena tai tapetin repeämisenä. Jos vesi ei pääse kuivumaan pinnasta, se muodostaa suotuisan kasvualustan erilaisille mikrobeille, kuten homeille. Toimiva ilmanvaihto poistaa ongelman, kuljettaen sisällä syntyvän kosteuden ulos.

                                                                                                                                                                         -- (marka_ikkuna.jpg)

Kylpyhuoneen ilmanvaihto

Kylpyhuoneen ilmanvaihtoa halutaan joskus tehostaa käyttämällä sisätiloihin asennettavaa poistoilmapuhallinta. Suunniteltaessa poistoilmapuhaltimen hankintaa, kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti muutamaan seikkaan: ensinnäkään puhallin ei välttämättä jaksa puhaltaa pystysuoraan ulos kolmen metrin matkaa. Keski-Euroopassa, jossa kyseiset puhaltimet ovat hyvin yleisiä, laitetta varten porataankin erillinen kanava vaakasuoraan seinän läpi ulkoseinään eikä yritetäkään puhaltaa ilmaa ulos pitkää matkaa katon kautta.

Ennen kaikkea on huomioitava, että puhaltimen ollessa poissa käytöstä, sen lavat estävät vapaan ilman poistumisen. Poistoilmapuhallin onkin syytä pitää käynnissä koko ajan. Laite käyttää hyvin vähän sähköä, joten jatkuvastakaan käytöstä ei synny suurta kulua.

Ilman poistumista tehostamaan kannattaa käyttää katolle asennettavaa poistoilmapuhallinta (esim. VILPE-mallisto / SK-tuote Oy).

Ekologinen ja toimiva vaihtoehto ilmanpoiston tehostamiseen on hormi-imuri. Katso lisää tästä.

Ilmalämpöpumppukin vaatii korvausilmaa

Jos asuntoon on asennettu ilmalämpöpumppu, tulee huomioida myös sen vaatima korvausilma. Ilman toimivaa ilmanvaihtoa ilmalämpöpumppu vain kierrättää samaa ilmaa huoneessa. Korvausilmaventtiileiden avulla ilmalämpöpumppu toimii entistä paremmin.

 

 

Toimiva ilmanvaihto auttaa pudottamaan asunnon radonpitoisuutta

Toimivan ilmanvaihdon on todettu pudottavan olennaisesti radonarvoja. Ulko- ja sisälämpötila vaikuttaa radonpitoisuuksiin ja koska radonia joko on tai ei ole - se ei varastoidu mihinkään - usein jo toimiva ilmanvaihto pienentää radonlukemia. Hyvä esimerkki on asiakaskohteemme, jossa kerrostalon alakerrasta mitattiin vaaralliset 780 becquerellin radonpitoisuudet. Kohteeseen asennettiin korvausilmaventtiilit ja arvot mitattiin uudelleen viikko asennuksen jälkeen. Radonia oli ilmassa enää noin 70 becquerellia kuutiometrillä.

Radonkorjauksissa ensimmäinen toimenpide onkin varmistaa ilmanvaihdon toimivuus. Usein korkea radonpitoisuus löytyy asunnosta, jossa ilmanvaihto ei toimi korvausilmaventtiilien puuttumisen takia. On paikkoja, joihin on välttämätöntä asentaa toimivan ilmanvaihdon lisäksi radonpumput tai radonimuri pitoisuuksien pienentämiseksi. Jälkiasennettuna pumppujen hinnat ovat tuhansia euroja, kun korvausilmaventtiilien hinta puolestaan liikkuu muutamassa satasessa. Ensiapuna venttiilien asentaminen siis kannattaa, varsinkin kun se saattaa toimia myös lopullisena ratkaisuna.

Terveysilmasta löytyy radonmittari alustavaan arviointiin. Virallisen radonmittauksen voi tilata esimerkiksi STUKin radonmittauspalvelusta. (www.stuk.fi)

-- Radon-mittari (EI-radonia.jpg)

Mitä radon on?

Radon on hajuton ja näkymätön radioaktiivinen jalokaasu, jota tunkeutuu rakennusten sisäilmaan maaperästä. Keskimäärin suomalaisissa asunnoissa radonpitoisuus on noin 120 becquerelia kuutiometrillä. Enimmäisarvo uusissa rakennuksissa sallitulle radonpitoisuudelle on 200 bq/m3. Suomessa huoneilman radonpitoisuudet ovat maailman suurimpia. Suurimmat radonpitoisuudet mitataan paikoissa, joissa maaperä tai täytemaa ovat karkeaa ja ilmaa läpäisevää maata, kuten harjuilla ja muilla soramailla. Radon tunkeutuu sisätiloihin talon alapohjan rakojen kautta. Koska radonia virtaa sisälle ilman mukana, korkeimmat radonpitoisuudet mitataan talviaikaan, kun suuret lämpötilaerot aiheuttavat ilmavirtausta sisälle päin.

Radonturvallisuden kannalta paras vaihtoehto on ryömintätilainen perustus. Ryömintätilan tuuletus ja alapohjan liitosten ja läpivientien huolellinen tiivistäminen estävät radonin pääsyn sisätiloihin. Myös kerrostaloissa esiintyy radonia. Radioaktiivisen radonin hajoamistuotteet kulkeutuvat hengityksen mukana ilmasta keuhkoihin. Mitä kauemmin radonpitoisuudelle altistuu ja mitä suurempia radonarvot ovat, sitä suurempi on myös sairastumisen riski. Koska radonia ei voi havaita aistinvaraisesti, ainoa keino varmistua rakennuksen puhtaudesta on mitata sen radonpitoisuudet. (lähde: www.stuk.fi)

 

VELCO-venttiilit sopivat käytettäväksi myös saunassa.

-- (Häkä1.JPG)

Riittämätön ilmanvaihto voi pilata löylyjen tuoman nautinnon Saunan remonttia suunniteltaessa kannattaa miettiä, miten toimiva ilmanvaihto toteutetaan. Hyvin toteutettu ilmanvaihto lisää löylyjen tuomaa nautintoa ja kuivaa tilat kylpemisen jälkeen. Sauna pysyy jatkuvasti raikkaana ja sinne on mukava mennä kerta toisensa jälkeen. Oikea paikka korvausilmaventtiilille on n. 40 – 50 cm kiukaan kivipinnan yläpuolella, kiukaan takana tai sivulla. Näin otettaessa löylyä mukaan ehtii happipitoista ja raikasta ulkoilmaa. Ennen korvausilmaventtiili sijoitettiin usein alas, jopa lattiatasolle. Ajatuksena oli tuottaa riittävästi ilmaa puukiukaalle, joita kiukaat pääasiassa olivat. Tämä tapa kylmettää suotta lattian ja etenkin talviaikaan lisää lämmitystarvetta lattialämmitteisessä tilassa. Poistoilmaventtiilin oikea paikka on mahdollisimman kaukana korvausilmaventtiilistä, kuitenkin niin ettei kylpijälle aiheudu vedontunnetta. Valitettavan usein saunaan on valittu korvausilmaventtiiliksi aivan tavallinen lautasventtiili, jota ei edes vaivauduta avaamaan saunottaessa tai se suljetaan, kun löylyt on otettu. Näin toimittaessa saunan kuivuminen hidastuu ja pahimmassa tapauksessa saunaan alkaa muodostua tunkkainen haju.

-- saunakollaasi (saunakollaasi.jpg)

Saunan vanhan korvausilmaventtiilin vaihtaminen käy helposti (Malli VT-100/ S-100).

 

Riittämätön ilmanvaihto voi pilata löylyjen nautinnon (Rakentaja.fi)

Löylyn henki kuntoon venttiilein (Rakentaja.fi)