Huono ilmanvaihto aiheuttaa ongelmia

Ihmiset viettävät yli 90 % ajastaan sisällä. Toimivaan ilmanvaihtoon tulisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota, sillä riittämätön ilmanvaihto altistaa vuosittain yli miljoona ihmistä huonosta sisäilmasta johtuville terveyshaitoille, kuten kosteus- ja homesairauksille. Huono sisäilma on vakava riski terveydelle ja sen aikaansaamat haitat ovat pahimmillaan elinikäisiä. Erityisessä riskiryhmässä ovat allergiaa ja erilaisia sydän- ja hengityselinsairauksia sairastavat, sekä lapset ja vanhukset.

Huonoon sisäilmaan reagoidaan usein kuitenkin liian hitaasti, sillä siitä johtuvat oireet ovat vaihtelevia eivätkä välttämättä ihmesty heti. Huono sisäilma oireilee useimmiten hengitysteiden ärsytyksenä, tukkoisuutena, silmien ärsytysoireina, infektiokierteinä ja päänsärkynä.

Puutteellinen ilmanvaihto vaikuttaa myös rakennusten kuntoon, aikaistaen vuosihuoltojen ja -korjauksien tarvetta ja siten lisäten asumiskustannuksia.

Korvausilmaa vääristä paikoista

Mikäli rakennuksen ilmanvaihto toteutetaan hallitusti painovoimaisena, edellyttää se aina korvausilmaventtiilien löytymistä. Mikäli asuntoon ei pääse virtaamaan riittävästi korvausilmaa esimerkiksi liian vähäisten tai tukittujen tuloilmaventtiilien johdosta, kulkeutuu se asuntoon omia teitään: ikkunoiden ja ovien raoista, alapohjarakenteiden kautta, postiluukusta tai jopa viemäristä. 

Tästä aiheutuu monenlaisia haittoja, joita ei välttämättä osata yhdistää huonosti toimivaan ilmanvaihtoon. Omakoti- ja rivitalojen lattia saattaa tuntua kylmältä ja vetoiselta erityisesti talviaikaan korvausilma alapohjan kautta rakennevuotoina.

Huoneiston ilma tuntuu erityisen tunkkaiselta, ja haista jopa viemäriltä, kun korvausilma tulee kylpyhuoneen lattiakaivon kautta. Näin voi käydä erityisesti tiiviissä kerrostaloasunnossa, jossa kiinni oleva tuulikaapin ovi estää korvausilman tulon ulko-oven postiluukusta.

Jos ilmaa ei saada sisään, ei ilmanpoistokaan toimi

Jos korvausilman tulo ei ole riittävää, jäävät paine-erot liian pieniksi eikä painovoimaisen ilmanvaihdon edellyttämää vetoa pääse syntymään. Tällöin ei poistoilmanvaihtokaan toimi kunnolla. Varsinkin kylpyhuoneen käytön yhteydessä voi tällöin sisätilojen kosteusprosentti nousta liian korkeaksi, kun kylpyhuoneen kosteus ei poistu poistoventtiilin kautta, vaan virtaa muualle sisätiloihin.

Sisätiloissa käytettyjä materiaaleja ei välttämättä ole suunniteltu sietämään korkeita kosteusarvoja. Seurauksena saattaa sisätilojen seinäpintojen materiaaleista irrota erilaisia terveydelle haitallisia yhdisteitä.

Mitä ilmankosteus on?

Ilmankosteus on se vesimäärä, joka on sitoutunut ympärillämme olevaan ilmaan. Suhteellinen ilmankosteus on ilmassa oleva vesimäärä jaettuna enimmäisvesimäärällä, joka ilmaan voi kyseisessä olosuhteessa sitoutua.

Kylmä ilma pystyy sitomaan vain vähän vettä, mutta lämpimään ilmaan sitä voi sitoutua hyvinkin runsaasti. Siksi talvella ulkoilman suhteellinen kosteus on korkea, vaikka sen sisältämä vesimäärä on vähäinen. Sisätiloihin tullessaan ilma lämpenee ja sen suhteellinen kosteus pienenee.

Talvella sisätiloissa kärsitäänkin usein liian kuivasta ilmasta. Sisätiloissa liian runsaan ilmankosteuden voi havaita esimerkiksi ikkunoiden sisäpinnoille tai kylpyhuoneen peiliin kertyvästä vesihöyrystä.

Sama vesimäärä imeytyy helposti huokoisiin pintoihin, joista se kuivuessaan saattaa irrottaa erilaisia kemiallisia aineita. Tämä näkyy esimerkiksi maalin irtoamisena tai tapetin repeämisenä.

Jos vesi ei pääse kuivumaan pinnasta, se muodostaa suotuisan kasvualustan erilaisille mikrobeille, kuten homeille. Toimiva ilmanvaihto poistaa ongelman, kuljettaen sisällä syntyvän kosteuden ulos.

Kylpyhuoneen ilmanvaihto

Kylpyhuoneen ilmanvaihtoa halutaan joskus tehostaa käyttämällä sisätiloihin asennettavaa poistoilmapuhallinta. Suunniteltaessa poistoilmapuhaltimen hankintaa, kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti muutamaan seikkaan.

Ensinnäkään puhallin ei välttämättä jaksa puhaltaa pystysuoraan ulos kolmen metrin matkaa. Keski-Euroopassa, jossa kyseiset puhaltimet ovat hyvin yleisiä, laitetta varten porataankin erillinen kanava vaakasuoraan seinän läpi ulkoseinään eikä yritetäkään puhaltaa ilmaa ulos pitkää matkaa katon kautta.

Ennen kaikkea on huomioitava, että puhaltimen ollessa poissa käytöstä, sen lavat estävät vapaan ilman poistumisen. Poistoilmapuhallin onkin syytä pitää käynnissä koko ajan. Laite käyttää hyvin vähän sähköä, joten jatkuvastakaan käytöstä ei synny suurta kulua.

Ekologinen ja toimiva vaihtoehto ilmanpoiston tehostamiseen on hormi-imuri.

Ilmalämpöpumppukin vaatii korvausilmaa

Jos asuntoon on asennettu ilmalämpöpumppu, tulee huomioida myös sen vaatima korvausilma. Ilman toimivaa ilmanvaihtoa ilmalämpöpumppu vain kierrättää samaa ilmaa huoneessa. Korvausilmaventtiileiden avulla ilmalämpöpumppu toimii entistä paremmin.