Miksi ilmanvaihto ei toimi?

Syitä toimimattomalle ilmanvaihdolle voi olla monia. Toisinaan korvausilmaventtiileitä on tukittu vedon tunteen, energian säästön tai melun takia. Esimerkiksi liikenteen meteli saattaa kaupunkialuilla kantautua sisään ilmanvaihtoventtiilien kautta, jolloin voi tuntua paremmalta pitää venttiilit suljettuna.  Tällöin ratkaisuna on asentaa korvausilmakanavaan äänieristys. Näin raitis ilma pääsee kulkemaan asuntoon, mutta melu jää kadulle.

Joskus kyse taas saattaa olla rakennusvirheestä, jolloin korvausilmalle ei ole suunniteltu toimivaa reittiä tai se on riittämättömästi mitoitettu. Ehdottomasti yleisin ilmanvaihtoon liittyvä ongelma ovatkin huonot tai kokonaan puuttuvat korvausilmaventtiilit. 

1970-luvun alun energiakriisin jälkeen tehtiin suuria rakennusteknisiä virheitä. Uudet talot rakennettiin entistä tiiviimmiksi, mutta samalla jätettiin energiakustannusten säästämiseksi korvausilmaventtiilit asentamatta. Oli myös tyypillistä, että vanhoissa taloissa asuvia kehotettiin tiivistämään kaikki raot ja sulkemaan olemassa olevat korvausilmaventtiilit energian säästämiseksi.  Sittemmin näistä taloista on alettu käyttää nimitystä "pullotalo", koska niissä ei sisäilma juurikaan vaihdu.

Kävikin niin, että vaikka energiakustannuksissa säästettiin, huonon sisäilman aiheuttamat kulut ihmisille (kuten sairastumiset, työpoissaolot ja työtehon lasku) sekä rakennusten korjauskustannukset (maali- ja tapettivauriot ja kylpyhuoneiden kosteusvauriot) kasvoivat huomattavasti.

Vasta 1990-luvulla viranomaiset myönsivät ilmanvaihdon olevan 1970 - 80 -luvun taloissa  erittäin huono korvausilmaventtiilien puuttumisen vuoksi. Valitettavasti harhaluulo siitä, että ilma vaihtuu hyvin rakenteiden raoista ja ikkunoiden pielistä elää edelleen tiukassa. Todellisuudessa rakenteiden läpi hallitsemattomasti vuotava korvausilma tuo huoneilmaan mukanaan toksiineja, hajuja, mikrobeja ja nostaa pahimmillaan jopa radonia asunnon alapohjasta sisäilmaan. 

Tämä on vahvistettu myös useissa tutkimuksissa. Esimerkiksi professori Olli Seppänen on tutkimuksissaan todennut, että yhä edelleen kansallisella tasolla rahaa kuluu vuodessa enemmän huonon sisäilman aiheuttamien ongelmien korjaamiseen, kuin lämmityskulujen kattamiseen koko maassa.

Asunnon saneeraus

Asuintiloja saneerattaessa usein unohdetaan ilmastoinnin merkitys. Kun saneeraus on suoritettu, ihmetellään sisäilman tunkkaisuutta. Huomataan, että tiloista on tullut tiiviimpiä kuin ne olivat ennen. Siksi olisikin jo saneerausta suunniteltaessa otettava yhdeksi tarkastelukohteeksi toimiva ilmanvaihto.

Ikkunoiden ja ulko-ovien tiivistäminen

Ikkunoiden ja ulko-ovien tiivisteiden tarkistaminen kannattaa suorittaa vuosittain. Tiiviit ikkunat ja ovet säästävät energiaa, mutta myös parantavat viihtyvyyttä sisätiloissa, kun vedon tunne vähenee. Tiivistäminen auttaa myös korvausilmaa virtaamaan hallitusti venttiilien kautta.

Asunnossa, jossa ilmanvaihtoa ei ole järjestetty asianmukaisesti venttiilien kautta,  saattaa rakenteiden tiivistäminen kuitenkin vain lisätä sisäilmaongelmia. Kun korvausilma on aiemmin tullut vuotona rakenteiden kautta, se tiivistämisen jälkeen alkaakin kulkeutua sisätiloihin muualta: esimerkiksi kylpyhuoneen lattiakaivosta. Sisäilma alkaa tuntua entistä tunkkaisemmalta tai asunnossa saattaa tuntua viemärinhajua. Tähän auttaa korvausilmaventtiileiden asentaminen.

Ilmanpuhdistin avuksi siivoukseen

Siivoamisen yhteydessä sisätiloissa pinnoilla ollut pöly leviää ilmaan. Pölyinen ilma häiritsee jokaista, mutta on ongelma erityisesti pölyallergiasta kärsiville. Siivotessa pölyt kannattaakin pyyhkiä vasta hetki imuroinnin jälkeen, jotta pöly ehtii laskeutumaan ennen pintojen pyyhkimistä.

Myös sisäilmapuhdistin kannattaa pitää päällä voimakkaalla teholla. Ammattimaiset kotisiivoojat tuovat tarvittaessa mukanaan ilmanpuhdistimen, jonka ansiosta sisäilma siivoamisen jälkeen tuntuu entistä raikkaammalta. Hyvä ilmanpuhdistin poistaa paitsi leijuvan pölyn, myös siivoamisen yhteydessä käytettävien kemikaalien hajua.