Radon ja ilmanvaihto
Suomessa 300 ihmistä vuodessa sairastuu radonaltistuksen aiheuttamaan keuhkosyöpään. On perusteltua epäillä korkeita radonpitoisuuksia, jos asunto sijaitsee harjulla tai soramaalla. Vielä enemmän syytä epäilyyn on, jos ilmanvaihto asunnossa ei toimi. Onneksi ilmanvaihto on helposti korjattavissa.
Mitä radon on?
Radon on hajuton ja näkymätön radioaktiivinen jalokaasu, jota tunkeutuu rakennusten sisäilmaan maaperästä. Maaperän uraanipitoisuus vaikuttaa asunnon radonpitoisuuteen: mitä suurempi uraanipitoisuus, sitä enemmän radonia. Keskimäärin suomalaisissa asunnoissa radonpitoisuus on noin 120 becquerelia kuutiometrillä. Enimmäisarvo uusissa rakennuksissa sallitulle radonpitoisuudelle on 200 bq/m3, mutta useissa maakunnissa jopa puolet pientaloista ylittää tämän raja-arvon. Suomessa huoneilman radonpitoisuudet ovatkin maailman suurimpia. Erityisesti eteläisessä Suomessa on paljon radonpitoisia alueita. Suurimmat radonpitoisuudet mitataan paikoissa, joissa maaperä tai täytemaa ovat karkeaa ja ilmaa läpäisevää maata, kuten harjuilla ja muilla soramailla. Maaperän lisäksi radonia erittyy myös kalliosta ja täytemaasta talon alla sekä kivipohjaisista rakennusmateriaaleista kuten betonista ja kevytbetonista.
Radon tunkeutuu sisätiloihin talon alapohjan rakojen kautta. Varsinkin laatan ja sokkelin välisistä raoista vuotaa radonia, mutta myös tiivistämättömät läpiviennit ovat helppoja vuotokohtia. Koska radonia virtaa sisälle ilman mukana, korkeimmat radonpitoisuudet mitataan talviaikaan, kun suuret lämpötilaerot aiheuttavat ilmavirtausta sisälle päin. Myös kerrostaloissa esiintyy radonia. Erityisesti alimmissa kerroksissa, mutta radonkaasu voi nousta myös ylempiin kerroksiin putkikanavia pitkin.
Radioaktiivisen radonin hajoamistuotteet kulkeutuvat hengityksen mukana ilmasta keuhkoihin. Keuhkoissa ne levittävät alfasäteilyä, joka lisää keuhkosyöpään sairastumisen riskiä. Mitä kauemmin radonpitoisuudelle altistuu ja mitä suurempia radonarvot ovat, sitä suurempi on myös sairastumisen riski.
Toimiva ilmanvaihto pudottaa radon-arvoja
Ulko- ja sisälämpötila vaikuttaa radonpitoisuuksiin ja koska radonia joko on tai ei ole – se ei varastoidu mihinkään – usein jo toimiva ilmanvaihto osaltaan auttaa pudottamaan pitoisuuksia. Hyvä esimerkki on asiakaskohde, jossa kerrostalon alakerrasta mitattiin vaaralliset 780 becquerellin radonpitoisuudet. Kohteeseen asennettiin korvausilmaventtiilit ja arvot mitattiin uudelleen viikko asennuksen jälkeen. Radonia oli ilmassa enää noin 70 becquerellia kuutiometrillä.
Radonkorjauksissa ensimmäinen toimenpide onkin varmistaa ilmanvaihdon toimivuus ja katsoa vasta sen jälkeen muita toimenpiteitä. Usein korkea radonpitoisuus löytyy asunnosta, jossa ilmanvaihto ei toimi korvausilmaventtiilien puuttumisen takia. On paikkoja, joihin on välttämätöntä asentaa toimivan ilmanvaihdon lisäksi radonpumput tai radonimuri pitoisuuksien pienentämiseksi. Jälkiasennettuna pumppujen hinnat ovat tuhansia euroja, joten kyse on kalliista toimenpiteestä. Korvausilmaventtiilien hinta puolestaan liikkuu muutamassa satasessa, joten ensiapuna niiden asentaminen kannattaa aina, varsinkin kun ensiapu saattaa toimia myös lopullisena ratkaisuna.
Riittävä ja raikas sisäilma on välttämätöntä niin terveydelle kuin rakennusten kunnossa pysymisellekin. Hyvän ilmanvaihdon periaate on yksinkertainen: poistoilmaventtiilit sijaitsevat keittiössä, WC:ssä, kylpyhuoneessa ja vaatehuoneessa. Näissä tiloissa ei saa olla korvausilmaventtiileitä, jotta ilma kiertää oikein. Sen sijaan kaikissa makuuhuoneissa sekä oleskelutiloissa tulee olla korvausilmaventtiilit. Yksi korvausilmaventtiili 20 neliötä kohti on hyvä nyrkkisääntö. Kun jokaisessa huoneessa on kunnossa oleva korvausilma- tai poistoilmaventtiili, ilma vaihtuu riittävän usein ja kiertää hyvin.
Huono ilmanvaihto on onneksi korjattavissa pienellä rahalla ja vaivalla. Kokonaan puuttuvat korvausilmaventtiilit voi helposti asentaa joko puiseen tuuletusluukkuun tai tekemällä seinään uusi läpivienti korvausilmaventtiiliä varten. Mikäli asunnosta löytyy vanha venttiiliaukko, se voidaan hyödyntää ja korjata edullisesti toimivaksi. On hyvä myös huomata, että asunnon arvon nousuna ilmanvaihtoon sijoitettu summa maksaa taatusti itsensä takaisin. Asunnonostajan muistilistalla kysymys radonmittauksista ja ilmanvaihdon toimivuudesta on kärkipäässä.
"Myös kerrostaloissa esiintyy radonia. Radioaktiivisen radonin hajoamistuotteet kulkeutuvat hengityksen mukana ilmasta keuhkoihin. Mitä kauemmin radonpitoisuudelle altistuu ja mitä suurempia radonarvot ovat, sitä suurempi on myös sairastumisen riski. Koska radonia ei voi havaita aistinvaraisesti, ainoa keino varmistua rakennuksen puhtaudesta on mitata sen radonpitoisuudet."
(lähde: www.stuk.fi)
Radonmittaus onnistuu lämmityskaudella
Korkeimmat radonpitoisuudet mitataan talvisin, kun suuret lämpötilaerot aiheuttavat ilmavirtausta sisälle päin. Radonarvot selviävät vain mittauksella. Näkymätöntä ja hajutonta kaasua ei voi aistinvaraisesti havaita. Mittaukseen käytetään esimerkiksi Säteilyturvakeskuksesta tilattavia radonmittauspurkkeja. Niitä pidetään tilassa yhtäjaksoisesti kaksi–kolme kuukautta lämmityskauden aikana. Sen jälkeen ne toimitetaan analysoitavaksi. Pieneen asuntoon riittää yksi purkki, isompaan kaksi.
Jos oman kodin radonpitoisuus mietityttää, kannattaa asia selvittää. Luotettavan tuloksen saa, kun mittauksen tekee syyskuun alun ja toukokuun lopun välillä. Terveysilmalta voi lainata elektronisen pikamittarin, jolla saa viitteellisen tuloksen kodin radontilanteesta. Pikamittaria käytetään korjaustoimenpiteiden valintaan ja korjaustulosten tarkistamiseen. Virallisen radonmittauksen voi tilata esimerkiksi STUKin radonmittauspalvelusta.
Lainausjakso on veloitukseton. Toimitettaessa postitse 15€ postituskulut peritään, sis. lähetyksen ja palautuskulut. Mittari tulee palauttaa noin viikon kuluessa. Mikäli tarvitset mittaria pidemmäksi ajanjaksoksi, kerrothan siitä lomakkeen viesti-kentässä.
